Biosignature

Lokakuussa aloin olemaan siinä kunnossa että ylikunnot oli selätetty ja uskalsin taas ruveta miettimään jatkoa. Viimeiset kilot olisi karistettava jotenkin.
Mietinkin että palkkaanko personal trainerin vai jatkanko verkkovalmennuksilla. Tahtoisin kuitenkin vähän henkilökohtaisempaa valmennusta mitä verkkovalmennuksilla saa, sillä viimeiset kilot on todella vaikea saada sulatettua, olinhan ollut viimeiset puoli vuotta samoissa painoissa ja samankokoinen.

Olin jo aiemmin lukenut BioSignaturesta, mutta sitten kun huomasin että lähin BioSignaturevalmentaja on Isossakyrössä, niin päätin ottaa kolmen kuukauden valmennuksen personal trainer Eero Hakalalta.

Ensimmäisellä kerralla minut mitattiin kahdestatoista eri pisteestä pihdeillä ja kriittisimmät paikat olivat minulla navan sivu, kylki ja yläselkä. Rasvaprosentiksi tuli 23.3 mikä oli matalampi mitä olin odottanut. Mittausten perusteella ongelmani oli juurikin stressi, eli kortisolin tuotanto kehossa, mikä vaikuttaa myös insuliinin tuotantoon ja hiilihydraattien sietokykyyn.

Sain ohjeeksi ruveta purkamaan elimistön stressitilaa, myös ruokavalion avulla. Sain tuplata magnesiumin käytön, syödä myös enemmän sinkkiä, jättää pois maitotuotteet, syödä omegaa ja juoda 2-3 litraa vettä päivässä. Ja mieluusti heti aamusta terästää vesi sitruunamehulla tai limemehulla. Ai niin, iltapalan ja aamupalan paikkaa vaihdettiin sillä aamupuuron hiilarit väsyttivät jonkin verran, niin oli parempi syödä se illalla ennen nukkumaanmenoa, ja lisätä sinne vielä kuituja.

Näillä eväin lähdin kotiin ja rupesin tekemään työtä käskettyä. Parin viikon kuluttua uskaltauduin puntarille ja pettymys oli valtaisa, paino oli noussut kilolla! Seuraava mittauskin alkoi lähestymään ja aina vaan paino pysyi ylhäällä, vaikka muuten tuntui hyvältä ja ehkä jopa kevyemmältä? Mieskin kehui että vyötäröltä olisi lähtenyt rasvaa...

Seuraava mittaus olikin jännittävä. Olin jo valmiina käymään tiukkaakin keskustelua siitä että miten saadaan viimeiset kilot karistettua kun taaskaan kroppa ei vastaa mihinkään, läski ei vaan sula. Mutta kuinkas sitten kävikään?

Rasvaa oli palanut ympäri kehoa ihan reippaasti, yhteensä 42,2 millimetrin verran. Rasvaprosentti oli tipahtanut 19,2 prosenttiin, eli yli 4 prosenttiyksikköä. Parhaiten rasvaa oli palanut kyljestä tai tuolta jenkkakahva-alueelta ja toiseksi parhaiten juurikin navan alueelta, mitkä on juuri ne alueet johon tarvitsenkin sitä rasvanpolttoa. Yläselästäkin oli lähtenyt rasvaa reippaasti, jopa niin paljon että se oli kolmanneksi pahin kohta kuukausi sitten, mutta nyt se oli vasta neljänneksi pahin kohta.

Sain tästä niin hyvän mielen, läski on sulamassa sittenkin, vaikka välillä on tuntunut niin toivottomalta.

Sovimme Eeron kanssa että otan muutaman ohjaustunnin tammikuulle, käydään läpi perusliikkeitä kuten penkkipunnerrus (voimanostotekniikka, hui!) sekä kyykky ja mave nyt ainakin. Silloin otetaan nyt ainakin toistaiseksi viimeinen mittauskin, vaikka luulen kyllä että tulen kevään aikana käymään muutamassa mittauksessa tsekkaamassa tilanteen.